Keski-Pohjanmaan konservatorion pikkusalin lattialle on levitetty ja aukaistu kymmeniä klarinettikoteloita. Klarinetit ovat konservatorion omaisuutta ja olleet lainassa jo useammalla opiskelijalla. Niiden keskellä touhuaa kaksi klarinetin soiton opiskelijaa, Miili Matikainen ja  Helena Hassel. He ovat suorittamassa ensimmäistä jaksoa työelämään tutustumisesta, TET:sta, jonka jokainen yhdeksäsluokkalainen suorittaa viimeisenä kouluvuotenaan. Nuoret käsittelevät soittimia varmoin, tottunein ottein. Heidän harjoittelunsa on ainutlaatuinen, sillä tässä mittakaavassa opettajan työhön ei pysty tutustumaan, kuin monen vuoden soittoharrastuksen ansiosta. Heidän jäljiltään kaikista soittimista on nyt valmiina kuntokartoitus. Osa soittimista palaa lainattavaksi, osa vaativampaan huoltoon soitinrakentajien käsiin. Muutama klarineteista on valitettavasti jo korjauskelvottomia. Pohdimme hetkisen, voiko soitinta laittaa roskiin. Ne ovat kauniita ja niihin liittyy monta muistoa. Ehkä ne pääsevät seinälle, tai konservatorion näyteikkunoihin koristeeksi. Niistä voidaan myös varastoida koneiston osia varaosiksi. Ilman monen vuoden soittoharrastusta ja soittimen hallintaa nuoret olisivat työharjoittelussaan päätyneet todennäköisesti viemään viestiä opettajalta toiselle ja opettelemaan kopiokoneen käyttöä. Tarttuminen suoraan työhön tuntuu mielekkäältä ja tärkeältä.

TET:in aikana Miili ja Helena soittavat orkesterissa ja kamarimusiikkia sekä tutustuvat erilaisiin muusikon lämmittely- sekä tekniikkaharjoituksiin. Yksi kamarimusiikkiteos valmistellaan viikossa konserttikuntoon ja esitetään konservatorion oppilasillassa. Klarinetin lisäksi tytöt pääsevät tutustumaan klarinetin sukulaissoittimeen,saksofoniin. Opetusta seurataan yhden oppilaan soittotunneilla ja ryhmäopetusta teoriatunneilla. Kaiken lisäksi nuoret kokoavat tietopakettia klarinetista, jossa kerrotaan intstrumentista, sen huollosta ja soittamisesta.

Opiskelu konservatoriolla ja musiikkiopistossa tapahtuu pääasiassa koulun jälkeen iltaisin. On ollut hauska huomata, että talossa on ihmisiä työssä aamullakin. Aamuhämärissä paikalta löytyy rehtorit, toimiston työntekijät, vahtimestari ja siivojat, sekä pianonvirittäjä ja soitonopettajia muussa työssään. Työajat vaihtelevat suuresti päivästä toiseen, joskus tehdään todella pitkiä päiviä. Toisinaan aloitetaan aikaisin aamulla, käydään päivällä kotona ja palataan illaksi opettamaan.

Useamman päivän työn jälkeen he ovat edelleen sitä mieltä, että musiikki ammattina kiinnostaa. Konservatoriossa voi opiskella muusikoksi perustutkintolinjalla. Nuorilla on tietämys vaihtoehdoista, joita klarinetti ammattina antaa. Ensimmäisenä mahdollisuuksina he kertovat opettajan tai orkesterimuusikon työn. Orkestereitakin on erilaisia; puhallinorkesterit, valtavat sinfoniaorkesterit, orkesterimontussa soittavat oopperan orkesterit, tai vaikkapa sotilasmusiikkia soittavat valtion soittokunnat. Vain harvat voivat hankkia toimeentulonsa solistina, tai soittamalla kamarimusiikkia pienissä kokoonpanoissa. Nuoret ovat varmoja siitä, että Klarinetti on heille se oikea soitin. Muutkin instrumentit kiehtovat, mutta lähinnä tutustumismielessä. Kumpikaan ei halua vielä muuttaa kauaksi kotoa opintojen vuoksi, joten mahdollisuus opiskella Kokkolassa on ilouutinen.